Aikaisemmat aloitteet
Helsinkipuisto 2015?
Uudessa yleiskaavaehdotuksessa Helsinkipuiston alueelle esitetään laajalti rakentamista.
Aloite 2009
”Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin 11.2.2009 vt. Pekka Haaviston ja 25 muun valtuutetun tekemää aloitetta, joka koski kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin.
- Kaupunginhallituksen (2.2.2009) ehdotus siitä, että Helsinkipuiston kehittäminen on tarkoituksenmukaisin tapa vaalia kansallisen kaupunkipuiston konseptiin liittyviä sisällöllisiä arvoja Helsingissä, hyväksyttiin yksimielisesti.”
*) Lähde: KSV vuorovaikutusraportti 31.1.2012
Aloite 2011
”Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi 5.5.2011 kaupunginhallitukselle lausunnon kahdesta kunnan asukkaan aloitteesta, jotka koskevat kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin.
Lausunnon mukaan*)
- Helsingin kaupunki säilyttää keskeiset virkistysalueet sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät alueet kaavoituksen keinoin.
- Näin ollen Helsingin alueella ei ole tarpeen perustaa erityistä kansallista kaupunkipuistoa.
- Yleiskaava 2002:ssa esitetty Helsinkipuisto on Helsingin vastine kansalliselle kaupunkipuistolle. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ja asemakaavat turvaavat Helsinkipuiston arvojen säilymisen. ”
Helsinkipuisto?
”Helsingin Yleiskaava 2002:n yhteydessä määriteltiin Helsingille viheraluerakenne, johon kuuluu kuusi laajaa sormimaista viheraluekokonaisuutta. Helsinkipuisto on näistä ”sormista” keskimmäinen.”
Helsinkipuisto muodostuu neljästä maisemallisesta kokonaisuudesta: Vantaanjokilaaksosta (mm. Haltialan ja Tuomarinkylän alueita), Vanhankaupunginlahdesta, Kruunuvuorenselästä ja saaristosta.
Lähde: KSV:n julkaisu Helsinki-puisto yleissuunnitelma v. 2012
Maankäyttö ja rakennuslaki
68 § (5.2.1999/132)
Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa
Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen
kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden,
luonnon monimuotoisuuden,
historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. (30.12.2008/1129)
Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa
- puistoja,
- virkistys- tai suojelualueita,
- arvokkaita maisema-alueita tai
- muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön soveltuvia alueita.
Puistoon osoitetaan ensi sijassa kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita.
Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella.
Omistajan suostumus ei ole kuitenkaan tarpeen, jos puiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta aluetta koskevia 70 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä. (30.12.2008/1129)
Maankäyttö ja rakennuslaki 5.2.1999/132
69 § (30.12.2008/1129)
Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen
- Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö.
- Puisto voidaan perustaa kunnan hakemuksesta
Kansallinen kaupunkipuisto – aloite
- Kansallista kaupunkipuistoa koskevat aloitteet ympäri Suomea ovat usein lähteneet kaupunkirakenteen tiivistämistarpeiden aiheuttamasta huolesta.
- Kasvavalle väestömäärälle tarvitaan riittävien viheralueiden sekä yhtenäisten historiallisten alueiden säilyttämistä.
- Muuttuvassa ympäristössä toivotaan säilytettävän myös tärkeäksi koettuja, pysyviä arvoja.
Ympäristöministeriön mukaan puistojen kokonaismääräksi Suomessa on arvioitu enintään noin 10 kappaletta. Kansallisen kaupunkipuiston arvostusta ei haluta laskea myöntämällä statuksen omaavaa puistoa useammalle kaupungille.
Tällä hetkellä Kansallisen kaupunkipuiston arvo on myönnetty jo 8:lle kaupungille.