Kartta Helsingin kansallisen kaupunkipuiston rajausvaihtoehdoista. ”VE Nyky+” on esittelijän ja ”VE1” Luonnonsuojeluliiton piirin ja yhdistyksen tukema.
Helsingin virkamiehet ovat esittäneet kansallisen kaupunkipuiston valmistelun lopettamista. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pitävät hallinnon perusteluja virheellisinä. Puiston haittoja on liioiteltu mutta esimerkiksi lähiluonnossa ulkoilun terveyshyötyjä ei ole arvoitu. Järjestöjen mielestä puisto tulee perustaa nyt laajimman vaihtoehdon mukaisesti.
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kansallisen kaupunkipuiston esiselvitystä ja taloudellisten vaikutusten arviointia kokouksessaan tiistaina 5.5.2020. Kaupunkiympäristön toimialajohtajan esitys on hylätä lailla turvatun kansallisen kaupunkipuiston perustaminen. Sen sijasta tehtäisiin suppea ja lain turvaa vailla oleva ”Helsingin kaupunkipuisto”.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä kansallisen kaupunkipuiston valmistelua tulee jatkaa laajan vaihtoehdon (VE1) pohjalta. Luonnonsuojelujärjestöt ovat kirjoittaneet asiasta kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille.
Järjestöt arvostelevat voimakkaasti kansallisen kaupunkipuiston ”Kaupunkitaloudellisten vaikutusten arviointi” -raporttia. ”Vaikutuslaskelmiin on keksitty hankkeen kaikki mahdolliset haitat mutta ei esimerkiksi terveyshyötyjä”, sanoo luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiristä.
”Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta on maalattu kauhukuva, jossa se osin halvaannuttaisi Helsingin kaavakoneiston seuraavaksi vuosikymmeneksi. Pidämme tätä epärealistisena”, Savola jatkaa. ”Laskelmissa on kuvitteellisia menetyksiä jopa siitä, että kaupunki ei pääse rakentamaan esimerkiksi Keskuspuistossa alueita, joiden rakentamismerkinnät korkein hallinto-oikeus on jo yleiskaavasta kumonnut. Tämä kyseenalaistaa arvionnin monet muutkin luvut.”
”Poikkeustilakevät 2020 on osoittanut Helsingin nykyisen viheralueverkoston korvaamattoman arvon helsinkiläisten viihtymisen ja terveydestä huolehtimisen kannalta”, Savola jatkaa. ”Toivomme lautakunnan antavan tiistaina tuen Kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystyön jatkamiselle laajan VE1-vaihtoehdon pohjalta.”
Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – ”kaupunkilaisten olohuoneena”. Suomessa on yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa (Hämeenlinna, Heinola, Pori, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa ja Kuopio).
Helsingin hallinto on jarruttanut kansallista kaupunkipuistoa jo vuosikymmeniä. Nykyinen valmistelukierros lähti liikkeelle vuonna 2016 valtuustoaloitteeseesta, jonka allekirjoitti valtuuston enemmistö (56 valtuutettua). Sitä edeltäneen kuntalaisaloitteen allekirjoitti 7000 kuntalaista ja 81 yhteisöä.
Lisätiedot:
– suojeluasiantuntija Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri, p. 045 652 1974, keijo.savola@gmail.com
– Kirje kaupunkiympäristölautakunnalle 30.4.2020 https://www.sll.fi/uusimaa/2020/04/30/helsingin-kansallisesta-kaupunkipuistosta/
– Uudenmaan piirin tiedote 8.4.2020 lähimetsien arvosta koronakriisissä: https://www.sll.fi/uusimaa/2020/04/08/lahimetsien-merkitys-hyvinvoinnille-korostuu-poikkeusoloissa-ja-kuuluisimpien-retkikohteiden-ruuhkautuessa/
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin tiedote 2.5.2020