KKPH! -liikkeen kysymykset pormestariehdokkaille ja ehdokkaiden vastaukset ennen kuntavaaleja 13.6. 2021 Helsingissä

Haluatko sinä puolustaa Helsingin luonto- ja kulttuuriympäristöjä? Toivomme, että voisit vastata kolmeen tätä asiaa koskevaan kysymykseen.

Valtuustoaloitteen laajan etelästä pohjoiseen ja idästä länteen ulottuvan kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksestä 2016 teki Jarmo Nieminen vihr.

hel.fi/kaupunkipuisto

KKPH!-liikkeen yhteenveto pormestariehdokkaiden vastauksista PDF-muodossa

KYSYMYKSET:1. Suomessa on 10 kansallista kaupunkipuistoa. Myös Helsinkiin on suunnitteilla kansallinen kaupunkipuisto. Mitkä alueet Sinun mielestäsi pitäisi kuulua Helsingin kansalliseen kaupunkipuistoon?

2. Uusimman tutkimustiedon mukaan lähiluonnon ja kulttuuriympäristön merkitys ihmisille on
erittäin tärkeä. Luonnolla on myös suuri laskettavissa oleva taloudellinen arvo.
Oletko tietoinen uusimmasta tutkimustiedosta?
Miten tämä tieto on muuttanut omia näkemyksiäsi lähiluonnon merkityksestä kaupunkimme asukkaille ja onko korona muuttanut omaa luontosuhdettasi ?

3. Voiko ja pitäisikö luontoalueille ja -arvoille mielestäsi laskea euromääräinen hinta, jotta ne tulisivat paremmin huomioiduksi kaupunkisuunnittelussa?

VASTAUKSET SAATIIN SEURAAVILTA PORMESTARIEHDOKKAILTA:

Tiina Ahva Siniset
Paavo Arhinmäki Vasemmisto
Eva Biaudet RKP
Mika Ebeling Kristilliset
Harry Harkimo Liike Nyt
Eeva Kärkkäinen Keskusta
Nasima Razmyar SDP
Anni Sinnemäki Vihreät

VASTAUKSET: TiinaAhva Siniset

1.Vastaus: Kannatan laajinta kaupunkipuiston ehdotusta (ns. VE1), jossa sisällytettäisiin merkittävä osa kaupungin arvokkaita virkistys- ja luontoalueita kaupunkipuistoon. Näin varmistaisimme, että vaikkakaupunkimme kasvaa ja rakennamme lisää, emme missään vaiheessa vie tuleviltakaan helsinkiläisiltä mahdollisuutta ulkoiluun, liikkumiseen ja virkistäytymiseen luonnossa. page1image9186560 page1image9186752

2. Vastaus: Pyrin pysymään ajan tasalla uusimmasta tutkimustiedosta, ja minusta on ylipäätään selvää, että luonnolla on iso merkitys ihmisille. Etenkin korona-aika osoitti konkreettisesti itselleni, miten kriittinen osa lähiluonto on hyvinvointia ja arjen liikkumismahdollisuuksia. Keskuspuisto on itselleni arjen henkireikä, jollaisen toivoisin jokaiselle helsinkiläiselle. Siksi kannatan laajaa kaupunkipuistoa, ja puolustan viheralueita kaupungissa. Luonnehtisin itseäni luontokonservatiiviksi, eli haluan säilyttää vehreyden myös tuleville sukupolville.

3. Vastaus: Luontoalueet ja -arvot pitää ottaa tarkasti huomioon kaupunkisuunnittelussa, ja tämä euromääräinen laskentatapa voisi olla siihen yksi hyvä keino. Lisäksi on tärkeää parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kaavoitukseen, koska juuri paikalliset ihmiset tuntevat parhaiten keskeisimmät lähiluontoalueet ja niiden arvon.

Paavo Arhinmäki Vasemmisto

1. Vastaus: Keskuspuisto on minulle rakas ja olen puolustanut sitä koko 20 vuotisen valtuustourani ajan. Se on myös rakas kaikille muillekin helsinkiläisille. Se olisi luonnollinen sydän, josta alkaisi kansallisen kaupunkipuiston perustaminen.

2. Vastaus: Kun Helsinki kasvaa ja uutta rakennetaan, lähiluonnon merkitys kasvaa entisestään. Myös kulunut koronakriisi on saanut monen arvostamaan lähiluontoa aivan uudella tavalla.
Helsinki tunnetaan vehreydestään, ja niin pitää olla jatkossakin. Jokaisesta kodista pitää olla lyhyt matka lähiluontoon, sekä ihmisten hyvinvoinnin että luonnon monimuotoisuuden vuoksi.

3. Vastaus: Minusta luontoalueille ja -arvoille ei voi laskea hintaa. Luonto on taloudellisen määrittelyn yläpuolella. Helsingin pitää huolehtia kaavoituksessa luonnosta, ihan luonnon itsensä näkökulmasta.

Eva Biaudet RKP

1.Vastaus: Suunnitelmat perustaa mahdollisimman laaja kansallinen kaupunkipuisto, nykyisten ilmeisten Keskuspuiston ja Haltialan alueiden, jatkaen merelliseen ympäristöön Suomenlinnan ympärille on kannatettava. Se saa mielellään olla luonnontilassa olevan ympäristön lisäksi myös rakennettua kulttuurimaisemaa kuten Malmin lentokentän alue, empirekaupunki torien ympärillä ja saaristoa. Hämeenlinnassa kaupunkipuisto on toteutettu kahdesta osasta. Mielestäni voisi myös pohtia Puu-Käpylän, Puu-Vallilan ja Olympia rakennusten alueita. Olen eduskunnassa itse jättämässä lakialoitteen, joka esittää Malmin lentokenttä alueen liittämistä Sipoonkorven kansallispuistoon.

2.Vastaus: Artikkelit Dasguptan kirjan johdosta ovat erittäin mielenkiintoiset ja antavat aihetta pohtia miten kestävää kehitystä ja kannattavuutta on arvioitava, suorien taloudellisten vaikutusten rinnalla. Dynaamiset vaikutukset ovat useasti helppo ymmärtää, mutta niiden mittaaminen on vaikeampaa.
Terveydelle kaikkein tärkeimmät yhteiskunnalliset toimet ovat ne, jotka ylläpitävät ja edistävät terveyttä. Ne tapahtuvat usein itse terveyspalvelujen ulkopuolella. Tiedämme yhä enemmän myös luonnon merkityksestä sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle ja hyvinvoinnille.

Se että Helsingistä ei koskaan ole enempää kuin 15 km merelle on asia, jota kaupungissa voisi paremmin huomioida. Samoin lähiluonnon merkitystä ei voi liioitella. Pandemian rajoituksista selviämisestä on tukenut mahdollisuudet liikkua ja olla luonnossa. Luonnon läheisyys on varmasti myös parantanut mahdollisuuksiamme olla vähemmän tiiviisti ja vähentänyt tartuntoja.

Myös rakennetun ympäristön onnistuminen liittyy lähiluonnon säilymiseen ja luonnon sisällyttämiseen rakentamiseen, pihoille ja talojenkin rakenteiden yhteyteen. Puistojen keitaat tarjoavat myös luontoa kaikenikäisten liikkumiselle ja esteetöntä ulkoilua. Asumisen ahtaus edellyttää enemmän puistorakentamista ja puistomaisemien säilyttämistä.

3.Vastaus: En osaa sanoa millä tavoin suoranaista hintaa voisi laskea, mutta vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin, viihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen ovat vahvoja ja tiedämme niiden olevan edellytys turvallisen ja hyvinvoivan, menestyvän kaupungin kehitykselle.

Mika Ebeling Kristilliset

1. Vastaus: Mielestäni paras on lähteä liikkeelle laajasta vaihtoehdosta (VE1).

2. Vastaus: Tietoa tulee koko ajan lisää enkä osaa sanoa, miten tämä tieto on muuttanut näkemyksiäni. Varmaankin se, miten paljon itse vietän aikaa hölkäten, kävellen ja pyöräillen luonnossa on vaikuttanut positiivisesti ajatuksiini.

3. Vastaus: Mielestäni ei. Se voisi aiheuttaa suurta vahinkoa. Jos arvo laitettaisiin liian alas, tulos voisi esim. olla se, että laskelman mukaan koko Keskuspuisto kannattaisi ajaa alas ja rakentaa. Tuo lähestymistapa voisi johtaa muutenkin väärällä tavalla mekaaniseen lähestymistapaan.

Harry Harkimo Liike Nyt

1. Vastaus: Kun Malmin lentokentältä, mikä pitäisi säilyttää, nousee pienkoneella ylös, näkyy vihreää paljon eli ei Helsinki vielä ole kovin tiukkaan rakennettu ja kaavoitettu. Tilaa on puistoillekin ja Keskuspuisto on luontevin.

2. Vastaus: Lähiluonto on tärkeää myös meidän kannattajillemme tuoreen tutkimuksen mukaan. Suomessa ja myös Helsingissä on riittävästi tilaa ja tämä on ydinkeskustan ulkopuolella mahdollista ottaa huomioon. Erityisesti Itämeren rannikko on saarineen ainutlaatuinen maailmassa ja Itämeren tilasta pitää huolehtia paljon paremmin.

3. Vastaus: Ne voidaan ottaa huomioon ilman hintaa. Helsingillä on maata ja kaavoitus hallussaan eli kaikki valta kehittää kaupunkia.

Eeva Kärkkäinen Keskusta

1. Vastaus: Kannatan kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Sillä pystyttäisiin nykyistä vahvemmin suojelemaan Helsingin tärkeitä luontokohteita ja kulttuurimaisemia. On tärkeää, että kaupunkipuisto on riittävän laaja ja suojelee myös tärkeät kulttuurimaisemat.

2. Vastaus: Ympäristön hyvinvointi on tärkeää monesta syystä, maapallon kantokyvyn kannalta sekä ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. On tärkeää, että myös luonnon taloudellista arvoa ja merkitystä tuodaan esille. Itselläni korona-aika on entisestään lisännyt liikkumista lähiluonnossa ja ajattelen lähiluonnon merkityksen olevan Helsingissä valtava. Jokaisella helsinkiläisellä pitää olla oikeus lähiluontoon lähipalveluna.

3. Vastaus: Minusta luonto- ja ympäristöarvot pitäisi huomioida joka tapauksessa, mutta kaikki mahdolliset näkökulmat keskusteluun ovat tietysti tervetulleita, jotta luonnon merkitys tulee huomioiduksi kaikessa päätöksenteossa.

Nasima Razmyar SDP

1. Vastaus: Mielestäni kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytty pohja suunnitelmalle on hyvä.

2. Vastaus: Koronan aikana luonnon merkitys on korostunut entisestään. Sen huomaa myös ulkoilu- ja retkeilyalueiden ennätyssuuresta suosiosta. Helsingissä on poikkeuksellisen upea kaupunkiluonto. Kaupunkia täytyy suunnitella niin, että jokaiselta asuinalueelta olisi helppo päästä lähiluontoon. Luonnossa liikkuminen tutkitusti lisää hyvinvointia ja sille on annettava arvo myös kaupunkisuunnittelussa.

3. Vastaus: En osaa sanoa. Mielestäni luontoalueiden arvo pitäisi ymmärtää kaupunkisuunnittelussa ilman hintalappuakin.

Anni Sinnemäki Vihreät

1. Vastaus: Pidän Vihreiden lautakunnassa esittämän ja siellä yhteisesti hyväksytyn ehdotuksen alueita hyvinä paikkoina aloittaa Kansallinen kaupunkipuiston luominen Helsinkiin. Seuraavissa vaiheissa on hyvä pohtia, mitä muita alueita siihen voisi luontevasti liittää, ja siten siis jatkossa laajentaa Kansallista kaupunkipuistoa.
Tärkeintä mielestäni on nyt se, että asiassa päästäisiin vihdoin eteenpäin. Tärkeää on myös, että Kansallisen kaupunkipuiston käynnistysvaiheen valmistelutyö ei saa viedä resursseja viheralueiden kehittämistyöltä muualta kaupungin alueelta, vaan on lisä viherverkoston kehittämisessä ja vahvistamisessa.

2. Vastaus: Olen tietoinen. Lähiluonnon merkitys kaupungissa on kiistaton. Me kaikki tarvitsemme lähiluontoa, ja sitä tulee löytyä aivan kaikkialta kaupungista. Poikkeusajat ovat totta kai entisestään lisänneet ihmisten tarvetta olla ja viihtyä ulkona lähiympäristössään.
Terveyshyödyistä on kiistatonta näyttöä ollut jo pidemmän aikaa. Tarvitsemme siis viihtyisää, monipuolista ja monimuotoista luontoa kaikkialla kaupungissa. Helsingin vahvuus on, että kaikkialta kaupungista on lyhyt matka luontoon, joko metsään tai merenrannalle. Näin tulee jatkossakin olla.

3. Vastaus: Itse ajattelen että kaupungissa tärkeämpää kuin arvioida luonnon arvoa euromääräisesti, on arvioida luontovaikutuksia entistä monipuolisemmin, jotta kaikki tarpeelliset luontoarvot tulevat kaupungissa huomioiduksi. Lisää mittareita on tehty ja tarvitaan. Helsingin juuri hyväksytty Luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelma, eli Lumo-toimintaohjelma antaa tähän työhön todella hyvät eväät.

Ohjelma löytyy täältä:

https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/monimuotoisuus/ monimuotoisuuden-turvaaminen/

page4image9176576 page4image9185216 page4image9188096 page4image9188288