Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle
Kaupunkiympäristölautakuntaan on tulossa esiselvitys kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Kaupunkiympäristötoimialan uutiskirjeen mukaan lautakunnalle esitetään, että Helsinkiin ei perusteta kansallista kaupunkipuistoa, vaan jatketaan kaupungin rakentamista ja viheralueiden toteuttamista nykyiseen tapaan.
Keskuspuistoryhmä on ollut mukana kansalaistoiminnassa, jonka tuloksena kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteen tehdä perustamisselvitys laajasta idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuvasta kaupunkipuistosta. Tällainen maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaupunkipuisto vahvistaisi helsinkiläisille tärkeiden viheralueiden, merellisten alueiden ja kulttuurimaisemien säilymistä ja merkitystä virkistysalueina. Se ei siirrä kaavoitusoikeutta valtiolle, vaan kaupunki itse suojelee kansallisella kaupunkipuistolla tärkeäksi katsomiaan luonto-, kulttuuri- ja virkistysalueita.
Kaupunkiympäristötoimialan virkamiesjohdon esitys luopua kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta on ristiriidassa kaupunginvaltuuston vuonna 2016 yksimielisesti hyväksymän aloitteen ja sen toimeenpanoa koskevan kaupunginhallituksen päätöksen kanssa.
Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta luopumista perustellaan taloudellisilla laskelmilla, joiden mukaan kaupunki menettäisi perustamisen seurauksena tonttituloja 290 – 590 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotuloja 29 – 59 miljoonaa. Nämä laskelmat perustuvat vertailuun, jossa rakennusmaaksi on laskettu myös ne alueet Helsingin yleiskaavasta, jotka Korkein hallinto-oikeus kumosi lainavastaisena. Suuria tontti- ja kiinteistötuloja menetetään laskelmien mukaan mm. siksi, että kansallinen kaupunkipuisto rajoittaisi rakentamista Keskuspuistoon, Vartiosaareen ja Helsinki-puiston alueelle.
Keskuspuistoryhmä pitää käsittämättömänä sitä, että kaupunkiympäristötoimiala perustelee esitystään laskelmilla, joiden lähtökohtana on lainvastaisena kumottujen yleiskaavan osien toteuttaminen.
Keskuspuistoryhmä muistuttaa, että voimassa olevaan yleiskaavaan sisältyy (ilman laittomana kumottuja osia) rakentamisalaa noin kaksi kertaa enemmän kuin yleiskaavaselostuksen mukaan tarvitaan Helsingin nopean kasvun toteuttamiseen.
Kansallisen kaupunkipuiston esiselvityksessä eniten kannatusta saanut laaja vaihtoehto (VE1) ei ole ainakaan millään olennaisella tavalla ristiriidassa Helsingin voimassa olevan yleiskaavan kanssa. Laaja kaupunkipuisto ei edellytä rakentamisen vähentämistä. Se vain ohjaa rakentamista tärkeimmän viherrakenteen ja rakennetun kulttuuriperinnön turvaamisen kannalta paremmalla ja selkeämmällä tavalla. Tässäkin mielessä laskelmat tontti- ja kiinteistötulojen menetyksistä ovat harhaanjohtavia.
Keskuspuistoryhmä kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että kansallisen kaupunkipuiston perustaminen vahvistaa monella tavalla helsinkiläisten terveyttä ja hyvinvointia. Esimerkiksi nyt koronavirusepidemian oloissa tämä lähimetsien ja kaupunkiluonnon merkitys on noussut tärkeäksi. Helsingin asukasmäärän kasvaessa niiden käyttö ja suojelemisen tarvekin kasvavat. Kaupunkimetsillä ja viheralueilla on merkitystä myös Helsingin toimissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ilmastonmuutokseen liittyviin sääilmiöihin (esim. voimakkaat sateet) varautumisessa.
Kansallisen kaupunkipuiston merkitystä ei voi mitata vain eikä edes ensi sijassa rahassa, vaikka luonto-, kulttuuri- ja virkistysarvoilla on myös taloudellista merkitystä. Kyse on helsinkiläisten terveydestä ja hyvinvoinnista, yhä tärkeämmiksi käyvistä luonto- ja kulttuuriarvoista, vapaa-ajan vieton mahdollisuuksista ja siitä, millaisen kaupunkiympäristön haluamme jättää perintönä tuleville sukupolville.
Keskuspuistoryhmä esittää, että lautakunta päättää jatkaa kansallisen kaupunkipuiston perustamisen valmistelua niin, että esiselvityksestä siirrytään kansallisen kaupunkipuiston varsinaisen perustamisselvityksen tekemiseen ja päätösesitykseen valtuustolle.
Helsingissä 2. huhtikuuta 2020
Keskuspuistoryhmä
puolesta
Matti Arponen
Maija Hakanen
Veli-Pekka Kantanen
Susanna Pitkänen