Odotamme lapsiemme elävän maailmassa, jossa 80% elää kaupungeissa. Rakennamme uusia liikkumisen ja asumisen muotoja – maailman toimivinta kaupunkia. Yhdistelmä vuosisataista kulttuuriperintöä, sekä kaupunkiluontoa inspiraation ja terveyden lähteenä.

Suomen kansallinen kaupunkipuistoverkosto yhdistää kaupunkien itsensä luomia yhtenäisiä kulttuuri- ja luontoalueita. Kaupungit kuten Kotka ja Porvoo ovat itse määritelleet miten kehittävät näitä alueita hoito- ja käyttösuunnitelmissaan.

Jos rakennustarpeita esiintyy kuten esimerkiksi Turussa, konsultoidaan ympäristöministeriötä ja lopulta kaupunki päättää itse miten rakentaminen noudattaa yhteisesti määriteltyjä periaatteita.

Tulevaisuudessa kaupungit eivät keskity niinkään teollisuuden ympärille, asukkaiden viihtyvyys ja vuorovaikutus tuottavat paremmin. Eurooppalaiset kaupungit kuten Kööpenhamina ovat tunnistaneet tämän. Kansallinen kaupunkipuisto on osa tätä kehitystä ja haluamme olla siinä mukana.

• Kaupunginvaltuusto teki helmikuussa 2017 yksimielisen päätöksen perustamisselvityksen tekemisestä Helsingin kansallisesta kaupunkipuistosta. Hyväksytyn valtuustoaloitteen tavoitteena on ”laaja merellinen ja mantereinen idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva urbaani uuden ajan kaupunkipuisto”. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -liikkeellä on viiden vuoden ajan ollut sama päämäärä.

• Esiselvitysraportissa on esitetty kolme vaihtoehtoista puiston alustavaa tarkastelualuetta (VE1-VE3) Luonnoksessa on lähempää tarkastelua tehty lähes ainoastaan hyvin suppeasta vaihtoehdosta VE3. Tätä perustellaan tekstissä sillä, että VE3 on mukana myös vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 niiden keskeisenä tärkeänä osana. Perustelu ei kuitenkaan oikeuta valittuun esitystapaan. Varsinkin kun ainoa aluerajausvaihtoehto, joka sisältää ajatuksen valtuustoaloitteessa muotoillusta alueellisesta ulottuvuudesta on VE1. Aluerajauksen osalta kyseessä on esiselvityksen osoittama alustava tarkastelualue, joka tarkentuu jatkosuunnittelussa.
• Esiselvitysraportissa on keskeisesti esillä myös VE Nyky + -ehdotus eli jättää kansallisen kaupunkipuisto perustamatta ja jatkaa kaupungin nykyisten tai suunnitteilla olevien linjausten mukaisesti luonto- ja kulttuuriympäristöjen hoitoa. VE Nyky + on tuotu raporttiin työryhmän kokousten ulkopuolelta, joten sen sisällöstä ei ole voitu käydä keskustelua. Sama koskee suurelta osin myös vaihtoehtoja VE2 ja VE3. KKPH!-liike yritti useaan otteeseen tuoda aluerajausasiaa keskusteluun työryhmän kokouksissa siinä onnistumatta.

• KKPH!-liikkeen kannattama ja vuorovaikutteisessa avoimessa karttakyselyssä selkeästi eniten kannatusta saanut VE1 ei ole ristiriidassa Helsingin nykyisen lainvoimaisen yleiskaavan kanssa, joka koostuu siis uudesta Yleiskaava 2016:sta, sen kumotuilta osin edellisestä Yleiskaava 2002:sta ja jollain alueilla voimassa olevista osayleiskaavoista. Oikea viitekehys kaavatilanteen osalta on kaupungin lainvoimainen yleiskaava, ei valtuuston päätöksen mukainen Yleiskaava 2016 kuten raportista voisi päätellä, vaan 
• Helsingin hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa valtuuston päätöksen jälkeen osittain muuttunut voimassa oleva kaavatilanne. 

• Helsingin arvokkaat luonto- ja kulttuuriympäristöt ovat perinteisesti toimineet vara-alueina kaupungin kasvulle ja muulle toiminnalle. Näin ei Helsinkiä voida enää tulevaisuudessa kehittää kestävästi, vaan näille ympäristöille on tärkeää saada selkeä ja tarpeeksi vahva kansallisen kaupunkipuiston status, joka turvaa alueiden arvojen aidon huomioimisen tulevassa kaupunkisuunnittelussa. VE Nyky + -ehdotus ei tätä sisällä.

• Helsingin kansallinen kaupunkipuisto -hanke edellyttää mahdollisimman avointa ja laajaa poliittista keskustelua jatkosuunnittelun ja päätöksenteon eri vaiheissa, ennen lopullisen päätöksen tekemistä aluerajauksesta ja puiston perustamisesta tai sen perustamatta jättämisestä.

• Helsinki on kasvava suurkaupunki, jonka sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen monipuolisuus on hieno ja ainutlaatuinen. Tiiviin rakennetun kaupungin ja luonnon monimuotoisuuden vuoropuhelu antaa upeat puitteet toimivalle ja terveelliselle elämälle. Kiihkeä kehitys tuo tullessaan myös riskejä epäsuotuisaan kehitykseen ja segregaatioon kaupungin eri osien välillä.
• Helsingin kansallista kaupunkipuistoa tarvitaan turvaamaan kaupungin eri osien ainutlaatuiset luonto- ja kulttuuriympäristöarvot myös tuleville helsinkiläissukupolville. Se on valtuuston ja meidän kaikkien vastuulla.